KARI HUHTAMON TAIDESÄÄTIÖ

ENGLISH

TAIDEMAALARI JA GRAAFIKKO JORMA HAUTALA

TAIDEMAALARI, GRAAFIKKO JORMA HAUTALA
Jorma Hautala (kuvaaja Lucien den Arend)

Taidemaalari Jorma Hautala opiskeli Vapaassa Taidekoulussa 1959 -1960 sekä Taideteollisen oppilaitoksen graafisen taiteen osastolla 1962 -1966. Hautala osallistui vuonna 1967 Nuorten 22 näyttelyyn Helsingin Taidehallissa. Tämän jälkeen hän on ollut mukana lukuisissa erilaisissa yhteisnäyttelyissä sekä kotimaassa että ulkomailla ja lisäksi pitänyt useita yksityisnäyttelyitä.

Monipuolisuus kuuluu Hautalan taiteilijakuvaan. Maalausten lisäksi hän on tehnyt veistoksia, käyttögrafiikkaa, arkkitehtuurin värityssuunnitelmia ja julkisen tilan teoksia sekä kirjoittanut, luennoinut ja opettanut.

Hautala color plan for architecture.
värisommitelma Malmi, Helsinki (kuvaaja Lucien den Arend)

Hautala on konstruktivisti, jolle maalauksissa pääroolissa on väri. Muut tekijät ovat avustajia kuvan rakentamisessa. Näköhavainto, visuaalinen ongelma ja ehkä myös hetken tunnelma käynnistävät maalauksen värimaailman ja muodon. Johdonmukaisuus ja tarkkaan rajattu kuvakieli muuntuvat aina uudenlaisiksi kiinnostaviksi geometrisiksi maalauksiksi.

Jorma Hautala on opettanut Taideteollisessa korkeakoulussa vuosina 1971 -1972 ja 1977- 1983 sekä Kuvataideakatemiassa 1982 -1988. Hautala nimitettiin taiteilijaprofessoriksi vuosiksi 1995 -2000.

Hautala on tehnyt myös yhteistyötä arkkitehtitoimistojen kanssa värisuunnitteluun liittyvissä hankkeissa. Julkisia tilaustöitä ovat mm. Helsingin oopperatalon seinämaalaukset ja Rovaniemen Kulttuuritalo Korundin musiikkisalin visuaalinen akustiikka.

Maalauksista värisommitelmiin Kohtaamisia-seminaari 26.4.2007

Taidemaalari, graafikko Jorma Hautalan puheenvuoro Kohtaamisia -seminaarissa käsitteli julkisen taideteoksen ja arkkitehtuurin suhdetta. Julkinen taideteos voi luoda paikalle syvällisemmän, sen hetkisistä trendeistä riippumattoman identiteetin. Se voi näin toimia yhteisenä muistina ja suhtautua kriittisesti yhteiskunnan rakenteisiin: ”Julkiset teokset synnyttävät onnistuessaan aktiivisen vuoropuhelun, niin eri aikakausien kuin muuttuvan ympäristönsäkin kanssa ja tuovat mukanaan uuden historiallisen kerrostuman. Ja kun kuvataide liitetään ajankohtaisen rakentamisen puitteisiin, sillä on yhteisöllinen kulttuurinen tehtävänsä – samalla se voi luoda ympäristöönsä jonkin uuden, siitä puuttuvan ulottuvuuden.(10).”

Jorma Hautala color scheme for architecture.
arkkitehtoninen värisuunnitelma, Helsinki (kuvaaja Lucien den Arend)

Kuvataide ja arkkitehtuuri voivat muodostaa keskenään toimivan kokonaisuuden, jossa rajat eri ilmaisumuotojen välillä hämärtyvät. Kontrastisessa suhteessa dialogia etsitään puolestaan rajanvedon ehdottomuudella – yllätyksellisyys mahdollistaa tulevaisuuteen kurottuvat ajatukset: ”Kun arkkitehtuuri yleensä pyrkii hyödylliseen tavoitteeseen, on kuvataide lähes aina itsetarkoituksellista toimintaa. Näiden kahden alueen leikkauspisteessä voidaan kuitenkin parhaina hetkinä päästä runouden ilmapiiriin, henkisiin kerroksiin ja palauttaa ympäristölle moniulotteisuus ja inhimillistävä taktillisuus. Julkinen taideteos voi olla fyysiseltä olemukseltaan pieni, mutta psyykkiseltä vaikutukseltaan suuri.(11)”

Katariina Lipsanen

Lähteet:

Jorma Hautala piti tämän luennon aiemmin KIASMAN Taiteen paikat – arkkitehtuurin ja taiteen kohtaaminen –seminaarissa 27.9.2002. Puheenvuoro julkaistiin kokonaisuudessaan Taiteilija-lehden 4/2002 numerossa otsikolla Yksityinen ja julkinen – kosketuskohtia ja tässä esiintyvät lainaukset ovat kyseisestä julkaisusta.
Marjut Pitkänen, Kari Huhtamon Taidesäätiö ja Sari Väyrynen, Lapin yliopisto. Tiedote: Kohtaamisia –seminaari.
Merja Vehmas: Huipputaiteilijat luottavat huippuyliopiston ideaan. Lapin Kansa 27.4.2007.


Kohtaamisia sivu
Lucien den Arend
Jorma Hautala
Yrjö Kukkapuro
Kari Piippo
Antero Toikka