KARI HUHTAMON TAIDESÄÄTIÖ

ENGLISH

YMPäRISTöTAITEILIJA JA KUVANVEISTÄJÄ LUCIEN DEN AREND

KUVANVEISTäJä LUCIEN DEN AREND.
Lucien den Arend (kuvaaja Lucien den Arend)

Lucien den Arend eli nuoruutensa Kaliforniassa ja aloitti taideopinnot siellä. Hän muutti 1960-luvun alussa Hollantiin, missä valmistui piirustuksen opettajaksi 1969. Vasta opettajaksi valmistunut den Arend opiskeli Rotterdamin taideakatemiassa vuoden ajan kuvanveistotaidetta. Samaan aikaan hän sai myös ensimmäisen tilauksen ympäristötaideteoksesta. Lucien den Arend opetti kuvanveistoa Rietveld Art Academyssa Amsterdamissa 1977 – 1978 ja Kuninkaallisessa Taideakatemiassa Haagissa 1981 – 1982.

Kuvanveistäjä Lucien den Arend kuuluu eurooppalaisten konkretistien ydinjoukkoon. Tämän ohella hän on merkittävä ympäristötaiteilija, jonka mittavat, jopa maantiesillan ja kokonaisen saaren käsittävät teokset sijaitsevat Hollannissa. Suomessa olevista teoksista voitaisiin mainita mm. Kemijärven kulttuurikeskuksen pihalle sijoitettu suurista putkikaarista rakentuva Avautuva napapiiri ja Vaasan rantapuistossa oleva punaiseksi maalattu kahdesta teräslevystä koostuva Veera

Lucien den Arendille tärkein lähtökohta taideteoksessa on rakenteen ja geometrian tutkiminen. Sattumanvaraisuutta pyritään välttämään ja tavoitteena on muodon matemaattinen puhtaus. Veistosten geometrinen ääriviiva syntyy täsmällisesti taivutetuista putkirakenteista tai levyistä leikatuista muodoista. Geometrinen abstraktio muuttuu den Arendin tuotannossa ympäristöään rikastuttavaksi monipuoliseksi taideteokseksi.

Lucien den Arend sai Rotterdamin taidesäätiön Treshold-palkinnon 1970. Hän oli Hollannin Kuvanveistäjäliiton sihteeri 1979 - 1983, 1992, ja puheenjohtaja 1984 -1985 sekä Kulttuuriministeriön taiteilijoiden ja arkkitehtien stipenditoimikunnan puheenjohtaja 1981-1983.

Environmental Sculpture Kohtaamisia-seminaari 26.4.2007

Ympäristötaide - Lelystad, Alankomaat.
maataideprojekti  kunnianosoitus El Lisitskille Lelystad Alankomaat 1985-1986

Kuvanveistäjä Lucien den Arend tarkasteli puheenvuorossaan taiteen ja rakennetun ympäristön suhdetta toisiinsa. Ihanteellisesti arkkitehtuuri ei ole vain osiensa summa vaan kokonaisvaltainen elämys, joka sävyttää sosiaalisia kohtaamisia ja luo tunnelmaa. Rakennettuun tilaan sijoitettu ympäristötaide on orgaaninen osa arkkitehtuuria.

Ympäristötaide - Saenredam Project, Alankomaat.
Pieter Janszoon Saenredam projekti Barendrecht Alankomaat 1982-1985>

Kuvanveistäjän toiveena on löytää työllensä mahdollisimman hyvä sijainti. Tähän on kaksi vaihtoehtoa. Kun veistos on jo olemassa, haasteena on löytää sille paikka, jossa teoksen mittasuhteet, materiaali, väri ja muoto sopivat tilaan. Veistos voidaan myös suunnitella ja tehdä tietylle paikalle. Kolmas vaihtoehto on olla ”asentamatta” veistosta ollenkaan. Näin kävi den Arendille vuonna 1969, jolloin hän sai toimeksiannon hollantilaiselta kuntoutus- ja työllistämislaitokselta (DSW Dorderech). Alkuperäinen suunnitelma koski keinotekoisen altaan nurkkaan sijoitettavaa patsasta. Lopputulos oli den Arendin luoma kokonaisvaltainen ympäristö, jossa puutarha ja veistos muodostavat harmonisen kokonaisuuden. Tästä projektista alkoi kehitys, joka on johtanut Lucien den Arendin luomaan holistisia teoksia, jotka syntyvät sekä rakennetun että luonnon ympäristön tarjoamista elementeistä ja resursseista. Kohtaaminen ihmisen ja luonnon välillä mahdollistaa joko voimien yhdistämisen tai niiden ristipaineen ja vastustuksen.

Katariina Lipsanen

Lähteet:
http://www.denarend.com/symposiums_lectures/lectures_seminars/lapland_university_rovaniemi/index.htm
Marjut Pitkänen, Kari Huhtamon Taidesäätiö ja Sari Väyrynen, Lapin yliopisto. Tiedote: Kohtaamisia -seminaari.
Merja Vehmas: Huipputaiteilijat luottavat huippuyliopiston ideaan. Lapin Kansa 27.4.2007.


Kohtaamisia sivu
Lucien den Arend
Jorma Hautala
Yrjö Kukkapuro
Kari Piippo
Antero Toikka