SEMINAARIT
Julkinen taide
Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan yhteistyössä Kari Huhtamon taidesäätiön,
Aineen taidemuseon, Kulttuuritalo Korundin, TAIKEn ja Jenny ja Antti Wihurin
rahaston kanssa järjestämä julkista taidetta koskeva seminaari alkoi taidekävelyllä
Kulttuuritalo Korundista ja päätyi Lapin yliopistoon.
Amanuenssi
Riitta Kuusikko Korundista hahmotti oivaltavasti Rovaniemen kaupungin julkisen
taiteen kausia, painotuksia ja merkityksiä. Taiteen avulla on tehty näkyväksi
historiaa, luotu kaupunkibrändiä, elävöitetty arkea ja vahvistettu yhteisöllisyyttä.
Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kuvataiteen professori Jaana
Erkkilä avasi tapahtuman. Tämäkin tapahtuma kertoo osaltaan Lapin yliopiston
vetovoimasta ja kyvystä toimia uusia mahdollisuuksia luovien projektien
ja yhteistyöverkostojen vetäjänä.
Seminaarin avauspuheessa Lapin
yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola analysoi julkisesta taiteesta käytyä
keskustelua Ossi Naukkarisen kolmikenttä-ajattelun pohjalta. Taide on julkista
taidetta kaupungissa, mediassa sekä sekoittuneena muihin julkisiin ilmiöihin.
Kaikissa muodoissaan taide voi vahvistaa tai haastaa perinteiset käytännöt.
Lopuksi Ylä-Kotola esitti oman nelikenttä-mallinsa. Nykypäivän tilannetta
edustaa parhaiten yhdistelmä, jossa kohtaavat konservatiivista traditiota
jatkava taide, modernistinen oikeantyyppistä funktionalismia ja hyvän yhteiskunnan
rakennetta tukeva idealismi ja futuristinen mediakulttuurin ja avantgarden
mahdollisuuksia hyödyntävä kaupunkikulttuuri.
Läänintaiteilija Outi
Turpeinen Taiteen edistämiskeskuksen Kouvolan toimipisteestä määritteli
prosenttitaiteen olemusta esimerkkien kautta. Asuintaloista sairaaloihin
taide on luonteva osa arkkitehtuuria, arkea ja jokaisen hyvinvointia. Taide
pehmentää ympäristöä, rohkaisee yhteisöllistä osallistumista ja voimaannuttaa
yksilöitä. Julkisen taiteen hankkeilla on myös myönteisiä vaikutuksia talouteen
taiteilijoiden työllistymisen ja kohteiden arvonnousun myötä.
Lapin
yliopiston ja Jenny ja Antti Wihurin rahaston vieraileva taiteilija Pirjetta
Brander loi katsauksen mediataiteen eri muotoihin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin
julkisissa, yhteisissä ympäristöissä. Mediataide on ääntä, valoa, kuvaa,
ohjelmia ja performanssia. Se esittää tai kutsuu kanssakäymiseen. Se voi
olla kerronnallista tai editoimatonta suoratoistoa. Mediataide on vaihtoehto
pysyville monumenteille ja tarjolla vaikkapa jokaisen taskuun mobiilielokuvan
muodossa.
Tornion Aineen taidemuseon johtaja Katriina Pietilä-Juntura
kartoitti julkisen taiteen monimuotoista kenttää osana kaupunkikulttuuria
ja –politiikkaa. Veistokset, muistomerkit, monumentit ja performanssit eivät
kerro vain taiteilijasta ja taiteesta, vaan niitä tilaavien, rahoittavien
ja muutoin mahdollistavien tahojen arvoista ja päämääristä. Kolmas osapuoli
kanssakäymisessä ovat katsojat. Yksittäiset teokset saattavat herättää hyvinkin
voimakkaita reaktioita ja tuoda esille kaupunkikulttuurin kipupisteitä.
Toisaalta varsinkin pysyvien teosten haasteena on jatkuvan läsnäolon mukanaan
tuoma näkymättömyys. Painu patsaille –taidereitin kaltaisilla hankkeilla
voidaan teosten houkuttavuutta lisätä paitsi kulttuurimatkailijoiden niin
asukkaiden parissa.
Seminaari huipentui kuvanveistäjä Kari Huhtamon
puheenvuoroon, jossa hän käsitteli julkista taidetta omakohtaisen kokemuksensa
kautta. Linkki puheenvuoroon on liitetty oheen. Seminaari päättyi Huhtamon
opastuksella tapahtuneeseen kierrokseen Galleria Kopion näyttelyssä ja yliopiston
tiloissa.
Katariina Lipsanen